Tämä verkkosivusto toimii evästeiden avulla. Käytämme evästeitä, että voimme tarjota mahdollisimman hyvän käyttäjäkokemuksen. Seuraamme myös sivustomme käyttäjätilastoja (Google Analytics.)

Matkalla ruudinkeksijäksi - osa 5

Julkaistu: 29.01.2021
Jaa:

Tämä on Matkalla ruudinkeksijäksi -blogisarjan viides ja viimeinen osa. Sarjassa olemme ihmetelleet matkaani ruudinkeksijäksi, viestinnän ammattilaiseksi, sisällöntuottajaksi, bränditarinoiden kertojaksi ja yrittäjäksi. Nyt ruudinkeksijä on täällä – ihan kokoaikaisesti!

Kokoaikaiseksi yrittäjäksi yhden pöydän äärestä

Ajattelin maaliviivan häämöttävän jossakin kaukana tulevaisuudessa. Asetin tavoitteet kuten kuka tahansa muu itselleen armollinen ihminen. Heitin ilmoille ajatuksen siitä, että yritykseni perustamispäivästä kahden vuoden jälkeen, jäisin täysipäiväisesti yrittäjäksi. Omannäköisen työelämän ja ylipäätänsä omannäköisen elämän luominen ovat minulle tärkeitä arvoja, ja koen sen vuoksi merkittäväksi asiaksi suunnitella omaa tulevaisuutta ja asettaa tavoitteita tukemaan niitä suunnitelmia. Aikomukseni oli toteuttaa itseäni osa-aikaisesti palkkatyössä ja sivutoimisesti yrittäjänä. Ajatus palkkatyöstä tukipilarina toisessa kädessä samalla, kun toinen kurkottelee tähtiin, oli turvallinen ja varman tuntuinen. Muuttujilta ei voi aina suojautua, joten asettamani tavoite lensi kaaressa romukoppaan, kun osa-aikaisuus palkkatyössäni ei ollutkaan mahdollista toivomallani tavalla.

Tulta tinneriin ja bensaa liekkeihin

Samaan aikaan, kun yritin etsiä sopivaa ratkaisua palkkatyössä, yritystoimintani kaipasi huomiotani kiihtyvään tahtiin. Vuorokauden tunnit olivat loppua kesken kahden työn, opiskelujen päättämisen ja perhe-elämän välimaastossa seikkaillessa. Halusin olla luotettava työntekijä, energinen yrittäjä ja huomioonottava äiti. Siinä vasta sitä omannäköisen elämän tasapainoilua, jos jossakin. Päätös kokoaikaisesta yrittäjyydestä syntyi siis nopeasti. Ylikuormittuminen ei pidemmän päälle kannata, vaikka asiat olisivat kivoja ja inspiroiviakin. Vaihtoehtojen punnitsemisen ja kevyehköjen laskelmien päätteeksi totesin, että jos en nyt anna yritystoimintani kehittymiselle kaikkia paukkuja, saatan katua sitä myöhemmin. Sen sijaan, että olisin tarttunut tarjoilla olevaan kompromissiin palkkatyössäni, päädyin irtisanoutumaan.

Etä-elämän vuosi 2020 oli toki kaiken kaikkiaan turhauttava, mutta helpotti ylisosiaalisen ihmisen siirtymistä palkkatyöstä työkavereineen oman työelämänsä yksinäiseksi herraksi. Olin tottunut jo tekemään kaiken saman pöydän äärestä. Siinä missä tein opinnäytetyöni, söin kaurapuuroni, palasin äitiyslomalta palkkatyöhön ja opetin taaperon syömään lusikalla, olen saman pöydän äärestä myös naputellut toiminimeni perustamislomakkeen valmiiksi. Vuoden 2020 rehkiminen kotioloista totutti siis sosiaaliseen eristäytymiseen. Palkkatyöstä irtaantuminen ei sisältänyt toimistolla itkuisten hyvästien jättämistä, halailua ja raastavaa tunnetta yhteisön menettämisestä.

Unelmaduuni - kielletty hedelmä

Unelmaduunin tekemisessä on jotain kielletyn hedelmän tuntua. Tämä tabumaisuus menee käytännössä samaan kategoriaan kuin se, ettei töissä saa olla kivaa. Kamppailin tämän ajatuksen kanssa jonkin verran – entä jos työ ei tunnu yhtään työltä, vaan saan rahaa siitä, mitä oikeasti haluan tehdä? Ajatus on samaan aikaan ihan typerä, mutta monen mielestä siinä voi olla perääkin. Selattuani tuhansia ajatusmalliani tukevaa ”you-are-boss-babe” ja ”hustle-every-day” -quotea nettiselaimeni syövereistä, ymmärsin, että voin toteuttaa itseäni täysipäiväisesti ihan luvan kanssa. Luin myös Satu Rämön ja Hanne Valtarin kirjan, Unelmaduunarin tilipäivä, joka kannusti myös realistisella otteella omien unelmien tavoitteluun.

Sivutoimisena yrittäjänä aloittaminen oli järkevää. Ehdin panostaa oman asiantuntijabrändini pohtimiseen ja rakentamiseen eikä kiirettä asiakashankinnassa ollut. Sain sivutoimisuudesta rauhallisen startin haistella oman alani kenttää. Miltä tulevaisuus näyttää? Minkälainen asiantuntija minä haluan olla ja kenet minä haluan asiakkaakseni? Hiljalleen oma äänensävyni alkoi hahmottua ja seikkailin asiantuntijaviidakossa ketterästi. Myös verkostoni alkoivat kasvaa ja se taas toi lisää kiinnostavia yhteistyökumppaneita ja potentiaalisia asiakkaita virtuaaliseen haaviini.

Ehdin myös selvittää niitä hiuksia harmaannuttavia, yrittäjyyden pakollisia byrokratioita. Starttirahaa, YEL-vakuutusta, kirjanpitäjää ja verotusasioita. Tunnustan vieläkin olevani hieman kuutamolla, mutta kokopäiväiseksi yrittäjäksi siirtyminen on vähemmän kauhistuttavaa, jos asioista on etukäteen ottanut edes pikkuisen selvää.

On haastavaa keksiä yksittäistä adjektiivia kuvaamaan sitä, minkälainen matkani yrittäjyyteen on ollut. Se on ollut vähintäänkin erikoinen, nopea ja monisyinen. Asiat tapahtuivat nopeasti ja muuttuivat matkan varrella välillä kovinkin lennokkaasti. Vaikka kannustan tavoittelemaan ammatillisia unelmia ja luomaan työelämästä omannäköistä, en kannusta hyppäämään siihen ehkä näin vauhdikkaasti kuin itse tein. Tästä syystä laadinkin pienen vinkkilistan vasta-alkajalle:

4 + 1 vinkkiä yrittäjyydestä haaveilevalle

  • Ota asioista selvää ja anna aikaa paperinpyöritykselle. Aloita tutkimustyö hyvissä ajoin ennen yrityksen perustamista. Mikä yhtiömuoto on sinulle sopivin? Millä toimialalla yrityksesi toimii? Mikä on arvonlisävero ja miten sitä maksetaan? Avoimia kysymyksiä on paljon. Etsi edes puoliin niistä vastaus.

  • Panosta oman brändisi rakentamiseen. Jos haaveilet yrittäjyydestä, sinulla on varmasti tavoitteita myös tunnettuuden suhteen. Siispä suunnittele ja ideoi – se on ihanaa! Ajattele miltä haluat kuulostaa, miltä värimaailmasi näyttää ja kuka on ihanneasiakkaasi? Mikä voisi olla sinun ydinosaamisesi mitä haluat ensisijaisesti tuoda esiin?

  • Ilmaise rohkeasti ja aktiivisesti kiinnostustasi omaan alaasi kertomalla eri kanavissa vinkkejä ja lisätietoa alaasi liittyen. Kenties saat laajennettua verkostoasi merkittävillä henkilöillä, vaikket vielä olisikaan yrittäjä. Ole avoin ja aktiivisesti vuorovaikutuksessa. Kun verkostot syntyvät jo tässä vaiheessa, on kiva kertoa yrittäjyydestä jengille, joka on jo valmiiksi innostunut sinusta!

  • Tee liiketoimintasuunnitelmalle pohja. Hyödynnä liiketoimintasuunnitelmassa myös kilpailija-analyysia. Pidä kuitenkin mielessä, että tiukkapipoinen kilpaileminen on vähän ”last season.” Saman ajan, minkä käyttäisit kilpailijoidesi vihaiseen mulkoiluun, voisit käyttää verkostoitumiseen heidän kanssaan. Verkostoituminen ja tiimihenkisyys antavat mahdollisuuden yhdessä kasvamiselle. Tästä voi syntyä upeita yhteistyömahdollisuuksia tulevaisuudessa.

  • Panikoi vähän. Se on ihan ok! Pienestä paineen ja stressin tunteesta on hyötyä ja siitä tiedät, että olet sinulle tärkeiden asioiden äärellä.